Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Jarno Saarinen

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Jarno Karl Keimo Saarinen (11. joulukuuta 1945 Turku20. toukokuuta 1973 Monza, Italia) oli suomalainen ratamoottoripyöräilijä ja ensimmäinen suomalainen ratamoottoripyöräilyn maailmanmestari vuodelta 1972.

[muokkaa] Ura

Saarinen voitti 1965 jäärata-ajon Suomen mestaruuden 250-kuutioisten luokassa. 1969 hän voitti ratamoottoripyöräilyn Suomen mestaruuden 125- ja 250-kuutioisten luokassa. 1970 mestaruus tuli 250-kuutioisissa ja 1971 350-kuutioisissa. 1972 hän voitti sekä 250- että 350-kuutioisten Suomen mestaruuden.

Turkulaisen Jarno "Paroni" Saarisen ensimmäinen esiintyminen MM-sarjassa tapahtui 1968 Imatran ajoissa. Tuolloin hän sijoittui 125-luokan kilpailussa yhdeksänneksi. Ensimmäinen MM-osakilpailuvoitto tuli 350-kuutioisten luokassa Tšekkoslovakian GP:ssä 1971. Tuon kauden aikana hän voitti myös yhden 250-kuutioisten osakilpailun Espanjassa. Kauden päätteeksi Saarisen pisteet riittivät hopeaan 350-kuutioisissa ja pronssiin 250-kuutioisissa.

Kaudella 1972 Saarinen löi itsensä lopullisesti läpi. Hän saavutti kauden aikana 7 osakilpailuvoittoa ja sijoittui 16 kertaa kolmen joukkoon. 250-kuutioisten maailmanmestaruuden Saarinen varmisti Imatran ajoissa. 350-kuutioisissa tuli jälleen hopeaa.

Kauteen 1973 Jarno Saarinen lähti Yamahan tehdaskuljettajana kovin tavoittein. Hänen tavoitteenaan oli tuon kauden aikana voittaa kolmen luokan, 250-, 350- ja 500-kuutioisten, maailmanmestaruus. Tuo suoritus olisi hyvinkin voinut onnistua sillä kauden loppupisteisiin kussakin sarjassa laskettiin seitsemän kilpailun pisteet. Samana vuonna Saarisesta tuli ensimmäinen Eurooppalainen Daytona 200 -ajon voittanut kuljettaja.

Kauden 1973 kuudesta ensimmäisestä ajamastaan kilpailusta Saarinen voitti viisi. Kauden neljäs kisaviikonloppu oli Monzassa, Italiassa. Tuo kilpailu koitui Jarno Saarisen ja italialaisen Renzo Pasolinin kohtaloksi. 250-kuutioisten kilpailu päättyi ennen kuin ehti kunnolla alkaakaan. Oikealle kaartuvaan Curva Grande -mutkaan oli edellisen luokan kilpailun jäljiltä jäänyt öljyä, jota järjestäjät eivät vaatimuksista huolimatta olleet suostuneet siivoamaan. Pasolini tuli kurviin toisena ja Saarinen kolmantena. Pasolini kaatui, eikä Saarinen pystynyt väistämään häntä. Näin tapahtui yksi kaikkien aikojen pahimmista moottoripyöräonnettomuuksista, jossa kaatui yhteensä 12 kuljettajaa. Pasolini ja Saarinen menehtyivät.

Jarno Saarinen tunnettiin uransa alkuaikoina siitä, että hän huolsi ja viritti moottoripyöränsä täysin itse. Saarisen alkuperäinen lempinimi oli "kissaparoni" jonka hänen veljensä antoivat kissoista pitävälle Jarnolle. Myöhemmin tuo lyheni pelkäksi paroniksi. Ulkomailla Saarisesta käytettiin lempinimiä The Baron ja Flying Finn, lentävä suomalainen.

Jarno Saarisen mukaan on nimetty tie Ruissalossa, Turussa.

[muokkaa] Trivia

Jarno Saarinen on haudattu Turun hautausmaalle, jossa haudalla edelleen vierailee runsaasti kiinnostuneita, enimmäkseen ulkomaalaisia vieraita. Haudalla on myös lähes aina kukkia. Jarno kiinnostaa siis edelleen useita, vaikka kuolemasta tulee 20.5.2008 kuluneeksi jo 35 vuotta.

[muokkaa] Aiheesta muualla


Imatranajojen historia, lyhyt oppimäärä



Imatralla ajettiin kilpaa peräti 25 kertaa.

Vuosina 1962-63 kansainvälinen kilpailu, 1964-82 MM-osakilpailu ja 1983-86 EM-osakilpailu. Vuonna 1986 lisäksi MM-tason Formula 1.

Yleisöä Imatranajo keräsi mahtavasti - vuosina 1972 ja 1973 peräti 53000 ja 54000 henkeä – kiitos Jarno "Paroni" Saarisen ja Tepi Länsivuoren!

Imatranajot vaativat pitkän historiansa aikana kolme kuolonuhria:
1.
uhri oli englantilainen Vernon Walter Cottle 1964.
Cottlen
muistomerkki on nähtävissä Imatralla, Vuoksen suoralla.
2. uhri oli skotti Jock Taylor 1982. Jock Taylorin sivari sinkoutui
vesilammikosta
sähkötolppaan. Saksan Anton Mang oli aiemmin vaatinut
kisan keskeyttämistä sateen vuoksi - jury antoi kuitenkin kisan jatkua.
3. uhri oli 6-vuotias katsoja, joka joutui pyörän ruhjomaksi ja menehtyi vuonna 1986.

Giacomo Agostini oli todellinen Imatran valtias ja erityisesti naisten ihailun kohde (suomalaisen kateellisen miehen huomio). Ago voitti Imatralla
uskomattomat 16 kertaa - 15 kertaa uskomattoman ylivoimaisella MV-Agustalla
ja kerran Yamahalla

Suurta suomalaisjuhlaa saimme viettää vuosina 1972 ja 1973, kun Jarno Saarinen (72), Teuvo Länsivuori (73) ja sivaripari Rahko/Laatikainen (73) toivat Suomeen täydet MM-pisteet.

Imatranajojen rankka alamäki alkoi Jock Taylorin kuolonkolarin jälkeen.
Vuodesta 1983 alkaen ajettiin EM-tasolla ja menolla oli eroa kuin yöllä ja päivällä verrattuna MM-aikaan.

Kymmenillä-,  jopa sadoillatuhansilla suomalaisilla on henkilökohtaisia muistoja Imatranajoista. Tämä vaatimaton kuvagalleria on allekirjoittaneen kunnianosoitus Imatran sankareille, Jarno Saariselle eritoten.
Valitettavasti allekirjoittaneella ei ole kovin paljon kuvia Jarno Saarisesta Imatranajoissa, kuva-avusta olisin tosi kiitollinen.

ELÄKÖÖN IMATRANAJO AINA MIELESSÄMME.
SE OLI TODELLA MAHTAVAA AIKAA!

kakelle postia

Statistics

Aina kun olet tehnyt muutoksia sivuun, muista päivittää sivu klikkaamalla tallenna painiketta editorin vasemmasta yläreunasta, paina tämän jälkeen julkaise painiketta niin sivu julkaistaan varsinaisille sivuille.

©2017 hanaa...132 - suntuubi.com