Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Musiikki

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jan Mijtens: Luuttua soittava nainen, 1648.
Jan Mijtens: Luuttua soittava nainen, 1648.

Musiikki (muinaiskreikaksi μουσική, mūsikē) eli säveltaide on ihmisen kulttuurille ominainen ääneen perustuva taiteen ja viestinnän muoto. Mūsikē tekhnē tarkoitti antiikin Kreikassa 'muusain taidetta' eli säveltaiteen ohella myös runoutta ja tanssia.

Sisällysluettelo

[piilota]

[muokkaa] Musiikin määritelmä

Nykyään musiikki voidaan käsittää sarjaksi tietynkorkuisia ääniä (melodia) tai säännöllisiä rytmejä, jotka on järjestelty kuuloaistiamme miellyttävällä tavalla. Miellyttävyys perustuu paljolti kuulijan omiin mieltymyksiin ja arvomaailmaan, jotka muokkautuvat kulttuurin ja ajan myötä, sekä säveliin, jotka tuottavat aistimellista mielihyvää. Tärkeä on huomata myös sosiokulttuurisen ympäristön vaikutus: useimmiten tietynlainen musiikkikäsitys omaksutaan luonnollisesti ympäröiviltä ihmisiltä, kulttuureilta tai auktoriteeteiltä.

Musiikin määritelmiä eri aikakausilta:

Kyky erottaa korkeiden ja matalien sävelten ero (Ptolemaios, 100—178 jaa.).
Tiede melodiikasta ja siihen liittyvistä asioista (Aristides Quintilianus, n. 200-luku jaa.).
Oppi luvuista ja lukusuhteista (Cassiodorus, n. 490—585).
Ars recte cantendi, taito laulaa oikein (tuntematon, keskiaika).
Planeettojenvälistä kommunikaatiota (tuntematon, keskiaika).
Sielun tiedottomasti harjoittama salainen aritmetiikka (Gottfried Leibniz, 1646—1716).
Tiede ja taide, jonka tarkoituksena on tarkoin harkiten valita kauniita ja miellyttäviä sointeja, liittää ne oikein yhteen ja suloisesti esittää, jotta niiden kaunosointi ylistäisi Jumalan kunniaa ja kaikkia Hänen tekojaan (J. Mattheson, 1700-luvun alku).
Taito yhdistellä säveliä korvaa miellyttävällä tavalla (Jean-Jacques Rousseau, 1712—1778).
Taito ilmaista sävelten avulla tunteita (H. C. Koch, 1800-luvun alku).
Näkymätön (Herder, 1800-luku).
Ikuinen (Schelling, 1800-luku).
Musiikin sisältönä ovat liikkuvat sävelmuodosteet (Eduard Hanslick, 1800-luvun loppu).
Sisäisen ihnimillisen luonnon heijastaja (Schönberg, 1900-luku).
Järjestyksen luoja ilmiöiden, erityisesti ihmisen ja ajan välille; kyvytön itsessään ilmaisemaan mitään (Igor Stravinski, 1900-luku).
Organisoitua ääntä (Edgard Varèse, 1900-luku).

Musiikkia voidaan tuottaa keholla esimerkiksi laulamalla tai käsiä taputtamalla. Useimmissa kulttuureissa on lisäksi kehitetty soittimia, jotka tuottavat soinniltaan erilaisia säveliä tai rytmejä. Nykyään musiikkia voidaan luoda myös elektronisesti.

Musiikin funktio voi olla taiteellinen, sosiaalinen, ritualistinen tai pelkkä esteettisen mielihyvän tuottaminen.

Se, mikä arkielämässä saattaa kuulostaa tavanomaiselta ääneltä, voi olla musiikkia tietyssä yhteydessä, kun siihen päätetään suhtautua musiikkina.

[muokkaa] Alkuperä

Musiikin alkuperää ei tunneta varmasti. Sen synnyn arvellaan liittyneen puheen kehittymiseen, ja siihen ovat saattaneet vaikuttaa luonnon äänien (kuten lintujen) matkiminen, työliikkeiden rytmi ja ihmisen leikkisä ja seurallinen perusolemus. Musiikki on usein liitetty kulttuurin mytologiaan ja yhdistetty osaksi rituaaleja. Musiikkia on syntynyt jokaisen kulttuurin historiassa, niinpä sitä voidaan verrata yhteiskunnallisessa merkityksessä puhekieleen.

Ennen 1700- ja 1800-luvun teollista vallankumousta ja sen jälkeistä globalisaatiota oli jokaisella kulttuurilla omanlaisensa musiikkiperinne. Nykyisin länsimainen musiikki on levinnyt lähes kaikkiin teollistuneisiin maihin ja jonkin verran myös kehitysmaiden urbaaneille seuduille. Samalla se on kuitenkin imenyt vaikutteita muiden kulttuurien musiikista muodostaen uudenlaisia musiikkityylejä.

Koska musiikkiesitys on aikaan sidottu, eikä se kuvataiteesta poiketen pysty säilymään sellaisenaan, on se aiemmin siirretty opettamalla sukupolvelta toiselle. Nuottikirjoituksen keksiminen 1000-luvulla oli mullistus musiikin säilyttämisessä, ja seuraava suuri edistysaskel oli musiikin äänittämisen keksiminen 1800-luvun puolivälissä. Nykyään musiikista pystyykin hyvin yksinkertaisin keinoin nauttimaan kuka tahansa ja missä tahansa.

[muokkaa] Vaikutuksia

Aivojen uusien kuvantamismenetelmien avulla on voitu todeta, että musiikin kuuntelu aktivoi aivojen mielihyvämekanismeja ja musiikin myötä voi tapahtua hyvin voimakasta mielihyväaktivaatiota. [1]

Osa tutkijoista on havainnut musiikin sisällöissä universaaleja mekanismeja, joita voi verrata toiseen sosiaaliseen ilmiöön, itkuun. Kun tällaista sisältöä omaavaa musiikkia soitetaan, se herättää kulttuurista riippumatta voimakkaita tunteita samalla tavalla kuin itkevän ihmisen näkeminen. Toiset tutkijat kuitenkin katsovat, että musiikkilajilla ei ole merkitystä, vaan musiikin vaikutus riippuu kulttuurista ja opituista sidonnaisuuksista ja niiden tuomista omista mieltymyksistä. [2]

[muokkaa] Musiikki eri kulttuureissa

Länsimaissa muiden kulttuurien musiikkia afroamerikkalaista musiikkia lukuun ottamatta kutsutaan etnomusiikiksi. Musiikkikulttuurien yhteensulautumana syntynyttä musiikkia kutsutaan maailmanmusiikiksi.

[muokkaa] Musiikin levitysmediat

[muokkaa] Muuta

  • Poikkeuksellisen voimakasta musiikin kuuntelun vimmaa kutsutaan melomaniaksi.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Viitteet

  1. http://www.tietysti.fi/modules/page/show_page.asp?id=772D088B0F9E44CBA8B0BA52B7BA1361&itemtype=00308B787886459385F296A5AFD4FA74&tabletarget=data_1&pid=5C5F5BC65EB040CAAEEC2DDDA8AA6C09&layout=tietysti
  2. http://www.tietysti.fi/modules/page/show_page.asp?id=772D088B0F9E44CBA8B0BA52B7BA1361&itemtype=00308B787886459385F296A5AFD4FA74&tabletarget=data_1&pid=5C5F5BC65EB040CAAEEC2DDDA8AA6C09&layout=tietysti

Henkilökohtaiset työkalut

Aina kun olet tehnyt muutoksia sivuun, muista päivittää sivu klikkaamalla tallenna painiketta editorin vasemmasta yläreunasta, paina tämän jälkeen julkaise painiketta niin sivu julkaistaan varsinaisille sivuille.

©2017 hanaa...132 - suntuubi.com