Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Tietotekniikan historia, nykytila ja tulevaisuus

Varsinaisten tietokoneiden historia käsittää vain toisen maailmansodan jälkeisen ajan, vaikka automaattisen tietojenkäsittelyn teorioita esitettiin jo 1800- luvulla. Nykyaikaiset henkilökohtaiset mikrotietokoneet ovat olleet käytössä 1980-luvun alusta. Tietokoneiden historia on siis lyhyt, mutta kehitys on ollut hyvin nopeaa.

Ensimmäiset tietokoneet

  • v.1839 englantilainen matemaatikko Charles Babbage kehitti automaattisen reikäkorttitekniikkaan perustuvan laskulaitteen. Laite pystyi mm. suorittamaan 50-numeroisten lukujen kertolaskun minuutissa ja sekunnissa yhteen- ja vähennyslaskuja.

  • 1900-luvun alussa reletekniikkaan perustuvia tietokoneen esi-isäksi katsottavia elektronisia laskentalaitteita kehitettiin sekä Saksassa että USA:ssa. 

  • v. 1946 valmistui ensimmäinen elektronisiin putkiin perustuva tietokone Eniac Pennsylvanian yliopistossa. Sen toteutus vaati 18 000 elektroniputkea. Siksi Eniac painoikin 30 000 kg ja oli omakotitalon kokoinen. Koneen käyttäminen oli erittäin hankalaa, koska jokaisen tehtävän suorituksen jälkeen sille oli annettava uudet ohjeet. Koneen suoritusnopeus oli moninkertainen verrattuna relekoneisiin.

  • v. 1952 ilmestyi unkarilaissyntyisen John von Neumannin elektroniputkiin perustuva Princeton, joka kehitettiin Princetonin yliopistossa. Siinä otettiin käyttöön vielä nykyäänkin käytössä olevat periaatteet;  Käskyt kootaan peräkkäin ohjelmiksi, jotka ladataan tietokoneen keskusmuistiin ja suoritetaan sieltä käsky käskyltä. Lukujärjestelmänä on 2-järjestelmä, jolloin kaikki tietokoneen käsittelemä tieto esitetään bitteinä. 

1950-luvulla elektroniputkiin perustuvia valtavia tietokoneita oli käytössä yliopistoissa, armeijalla ja valtiolla. Ohjelmointikielinä olivat konekielen ja symbolisen konekielen tasoiset ohjelmointikielet. Elektronikan kehitys (erityisesti transistorin keksiminen 1940-luvun lopussa) vauhditti kuitenkin tietokoneiden kehitystä. Kun 1950-luvun lopussa keksittiin useita transistoreja ja passiivisia komponentteja käsittävä mikropiiri, pääsi tietokoneen koon pienentäminen, tehon nostaminen ja hinnan laskeminen todella vauhtiin. Tietokoneen kaupallinen arvo alettiin aavistaa.

Mikrotietokoneen synty

  • 1960-luvulla tulivat transistoritekniikkan perustuvat tietokoneet. Ohjelmointikielinä oli jo lausekieliä, kuten cobol ja fortran. Keskuskoneet olivat suuria ja Suomen suurimpiin yrityksiin hankittiin ensimmäiset tietokoneet.    

  • v. 1971 saavutettiin läpimurto, kun yhdysvaltalainen Intel-niminen yritys sai puristettua tietokoneen koko tietoa käsittelevän ytimen yhdelle mikropiirille. Siihen asti tietokoneet olivat koostuneet useista erillisistä piireistä. Oli kehitetty mikroprosessori, joka mahdollisti mikrotietokoneen synnyn. Vuoden 1975 tietokoneessa ei ollut vielä näyttöä ja näppäimistöä, vaan konetta ohjattiin isoilla kytkimillä ja käyttöliittymänä toimi muutama merkkivalo.  1970-luvulta lähtien tietokoneita on sulautettu myös tuotteisiin, kuten autoihin. Esim. uusimmassa Volvo S 80:ssä on n. 30 sulautettua tietokonetta. Sulauttaminen on mahdollistanut myös kokonaan uusien laitteiden syntymisen, esim. kännykät, pulssimittarit, robotit, pankkiautomaatit ja älykkäät lelut.  

  • 1980-luvulla tulivat nykyiset henkilökohtaiset tietokoneet eli PC:t. IBM, joka 80-luvun alkupuolelle asti oli keskittynyt keskuskoneisiin, onnistui pakkaamaan huoneenkokoisen keskuskoneen "vain" ison laatikon kokoiseksi. Markkinoille v. 1981 tullut IBM PC osoittautui jättimenestykseksi. Se sisälsi Intelin 8088-suorittimen, 64 kilotavua RAM-muistia, yhden 360 kt:n levykeaseman (ei kiintolevyä) ja mustavalkoisen merkkipohjaiseen käyttöön soveltuvan näytön. Koska ensimmäiset tietokoneet maksoivat Suomessa yli 30000 markkaa senaikaista rahaa, piti kotikäyttöä varten kehittää edullisempia, enintään muutamia tuhansia markkoja maksavia koneita. Menestykseksi muodostuivat Commadore 64 ja Siclair Spectrum

Tulevaisuuden ohjelmat, laitteet ja tietoliikenneyhteydet

Pelit ovat aina olleet tietokoneiden tärkeimpiä osa-alaueita. Mikrotietokoneiden ensimmäisiä harrastajia hauskuutti risti-nolla, mutta tämänpäivän käyttäjiä hemmotellaan yhä kehittyneemmillä virituaalisimulaattoreilla, jotka tekevät pelaajasta milloin sotilaan, milloin lentäjän tai ralliajajan. Pelit vaativat huipputehoa ja toimivat koko alan teknisen kehityksen moottorina. 

Kehityksen myötä tietokoneista on tullut hyvin samanlaisia. Yhdenmukaisuus helpottaa uusien koneiden ja ohjelmien käyttöä, mutta vähentää valmistajien mahdollisuuksia tuotekehitykseen. Kiintolevyjen kapasiteetti on kasvanut prosessoritehoakin nopeammin. Kymmenien gigatavujen levykeasemat mahdollistavat kokonaisten elokuvien tai äänilevyarkistojen tallentamisen levylle. Tietokoneiden muotoilusta ja ergonomiasta tulee tulevaisuudessa yhä tärkeämpi tekijä. Oheislaitteissa multimedian osuus korostuu ja DVD-asemat korvaavat pieneksi käyneet CD-asemat. 

Tulevaisuudessa yhä useammassa kotimikrossa on internet-yhteys. Vanhat modeemi- ja ISND-tekniikat väistyvät nopeampien erilaisten DSL-tekniikoiden myötä. Esim. ADSL mahdollistaa jopa yli kymmenkertaisen siirtonopeuden ISDN.ään verrattuna. WLAN tarjoaa nopean langattoman yhteyden ja kaapelitelevisioon liitetyt taloudet pääsevät nettiin kaapelimodeemilla. Yhteistä kaikille uusille verkkotekniikoille on nopeuden lisäksi kiinteä kuukausihinta. Nopea, jatkuvasti auki oleva yhteys, avaa ovet uusille sovelluksille. Tällöin netin kautta voidaan välittää radio-ja televisio -ohjelmaa ja puheyhteydet korvautuvat kuvapuhelimella.     

Langattomuus

Langattomuus on tulevaisuuden tietotekniikan merkittävimpiä kehityssuuntia. Yrityksissä työt tehdään yhä useammin kannettavilla tietokoneilla, jotka liittyvät yrityksen verkkoon langattomilla WLAN-korteilla. Tällöin työntekijät voivat ottaa koneet mukaansa neuvotteluhuoneisiin ja olla silti yhteydessä verkkoihin. Myös julkisissa tiloissa, kuten lentokentillä tai hotelleissa, käyttäjät voivat kytkeytyä paikallisiin verkkoihin langattomasti ja yltää normaaliin verkkonopeuteen. Työntekijän mikrolla olevat sähköpostit, kalenterit ja muistiinpanot tulevat päivittymään automaattisesti mukana kulkevaan pieneen laitteeseen ja taas muutosten jälkeen takaisin pöytäkoneeseen.

Tulevaisuudessa erilaiset tieto- ja uutispalvelut voivat lähettää matkapuhelimeen jatkuvasti päivittyviä tietoja, jotka puhelimen omistaja lukee sitten kun hänellä on siihen aikaa. Puhelimissa tulee olemaan mukana myös pieni www-selain ja niillä voi surffata, joskin pieni näyttö ja näppäimistö rajoittaa käyttöä vain tärkeimpiin sovelluksiin. Tulevaisuuden puhelin tietää myös aina sijaintinsa. Sijaintitiedon perusteella laite osaa vastata, kun käyttäjä kysyy siltä esim. ajo-ohjetta lähimpään hampurilaisbaariin. 

Mihin on tultu ja mihin ollaan menossa?

Kahdessakymmenessä vuodessa henkilökohtaisesta tietokoneesta on tullut nykyaikaisen yhteiskunnan perusta. Tietokoneen "henki" eli mikroprosessori on nykyisin kaikenlaisissa elektronisissa laitteissa kodinkoneista (pesukone, kahvinkeitin) jokapäiväiseen viihde-elektroniikkaan (tv, viritinvahvistin, CD- ja DVD-soitin, lasten lelut) ja mukana kulkeviin laitteisiin (rannekello, matkapuhelin). Mikroprosessorit ovat levinneet nopeasti ja sulautuneet osaksi kodin laitteita. 

Tulevaisuudessa tietokoneesta kehittyy kodin yleiskone, johon yhdistyvät nykyisin erillisinä laitteina toimivat televisio, audiolaitteet jne. Tietokoneen käyttöliittymä muuttuu  yksinkertaisemmaksi ja käskyt voi antaa esimerkiksi puhumalla. Rankan työpäivän jälkeen voi heittäytyä sohvalle ja sanoa vain tietokoneelle: " Avaa TV, kanava 3" - ja pääsee nauttimaan saippuaooppera-annoksensa. Tietokoneen kautta avautuu myös pääsy yhä laajeneviin tietoverkkopalveluihin, joiden kautta voi esim. tilata haluamansa elokuvan televisioonsa katsottavaksi tai vaikkapa äänestää eduskuntavaaleissa. Muidenkin kodinkoneiden, kuten jääkaapin, kahvinkeittimen, kiukaan ja pesukoneen, seuraava askel tulee olemaan niiden verkottuminen. Sen jälkeen laitteita voidaan ohjata verkon läpi tietokoneelta käsin. Esim. työpaikan mikrolta tai kotimatkalla kännykästä voi kytkeä kiukaan tai pesukoneen päälle. Kodinkoneet tulevat myös muuttumaan älykkäämmiksi, jolloin esim. jääkaappi valvoo itse sisältöään ja vielä jonakin päivänä on tarkoituksena, että laitteet voivat "keskustella" keskenään, ilman käyttäjän antamia ohjeita. 

Java-kännykät, joihin voidaan ladata ohjelmapätkiä, animaatioita ja pelejä tulevat valtaamaan markkinat ja mediakännykkä tulee hieman vähentämään PC:n käyttötarvetta. Televiosioverkkojen digitalisointi tulee mahdollistamaan perinteisten TV-ohjelmapalveluiden lisäksi myös vuorovaikutteisten sisältöpalveluiden (kuten Internet-palveluiden) tarjoamisen telvisioverkon kautta. Suurin digi-tv:n hyöty on moninkertaistuva kanavamäärä, mutta verkossa surffaaminen tai aidosti kaksisuuntaiset palvelut vaatisivat paluukanavan, jota digi-tv:ssä itsessään ei ole. Yhä suurempi osa kotitalouksista luopuu lankapuhelimesta kokonaan, joten ne eivät pysty käyttämään modeemia  tai ISDN.ää paluukanavana. Koko kansan tietoverkkopalveluita tullaankin käyttämään puhelimilla langattomasti tai koteihin hankittavilla yksinkertaisilla Internet-päätteillä.

 

Lisätietoja:

takaisin

 

 

 

Aina kun olet tehnyt muutoksia sivuun, muista päivittää sivu klikkaamalla tallenna painiketta editorin vasemmasta yläreunasta, paina tämän jälkeen julkaise painiketta niin sivu julkaistaan varsinaisille sivuille.

©2017 hanaa...132 - suntuubi.com