Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kristinusko: luterilaisuus

Osa artikkelisarjasta
Herätysliikkeet

Rukoilevaisuus
Herännäisyys

Evankelinen herätysliike

Lestadiolaisuus

Uuspietismi

Helluntaiherätys

Karismaattinen liike

Suomen teologinen instituutti

Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (lyhenne SEKL) on vuonna 1967 perustettu kristillinen yhdistys, jonka tarkoituksena on toteuttaa Jeesuksen antamaa lähetyskäskyä paitsi ulkomailla myös Suomessa. Kansanlähetys järjestää Raamattuopetusta sekä erilaisia tapahtumia toimintakeskuksessaan Ryttylässä.

Liikkeenä SEKL toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä, mutta toisinaan myös kritisoi kirkon toimintaa silloin kun kirkon käytäntöjen katsotaan poikkeavan Raamatusta.[1] SEKL on uuspietistisistä liikeistä laajimmalle levinnyt.[2]

Kansanlähetyksen vuotuinen pääjuhla Kansanlähetyspäivät järjestetään aina heinäkuun ensimmäisenä kokonaisena viikonloppuna, ja se kerää noin 6 000–10 000 osallistujaa. Liikkeen juhlavuosina Kansanlähetyspäivät järjestetään yleensä Ryttylässä. Muina vuosina tapahtuma kiertää eri puolilla maata.

Liikkeen motto on Evankelioikaa kansa evankelioimaan kansoja.

Sisällysluettelo

[piilota]

[muokkaa] Historia

[muokkaa] 1960-luku

Monet Kansanlähetyksen perustajajäsenistä olivat olleet mukana Suomen Raamattuopiston, Helsingin Raamattukoulun ja Ylioppilaslähetyksen (nyk. OPKOn) toiminnassa. Kansanlähetys perustettiin 29. toukokuuta 1967 Ylioppilaslähetyksen tiloissa Helsingissä.[3] Kesällä järjestettiin ensimmäiset kansanlähetyspäivät. Samana vuonna perustettiin slaavilaistyön osasto, jonka tehtävänä oli avustaa rautaesiripun takaista vainottua seurakuntaa ja liikkeen ylläpitämä lähetyskoulu aloitti toimintansa Jämsän vanhan kunnansairaalan tiloissa.[3] Vuoden 1968 kansanlähetyspäivillä Lahdessa siunattiin ensimmäiset lähetystyöntekijät työhönsä. Lokakuussa 1968 Kansanlähetys osti Hausjärven kunnalta tyhjäksi jääneen koulukodin tilat Ryttylästä.[4] Lähetyskoulu siirtyi Ryttylään. Yhteistyössä Norjan luterilaisen lähetysliiton kanssa Kansanlähetys aloitti lähetystyön Japanissa ja Etiopiassa.[3]

[muokkaa] 1970-luku

Alkuvuosinaan liike kasvoi varsin nopeasti, eikä sille löytynyt kaikkien tunnustamaa johtajaa, minkä vuoksi siitä irtautui vuonna 1973 radiolähetysjärjestö Sanansaattajat ja Lähetysyhdistys Kylväjä. Samana vuonna liikkeen ensimmäiseksi pääsihteeriksi valittiin Matti Väisänen.lähde? Suuri osa Kansanlähetyksessä silloin palveluksessa olleista läheteistä siirtyi näiden järjestöjen palvelukseen.[5] Vuonna 1972 muutamat uskovat lähtivät Itä-Eurooppaan salakuljettamaan Raamattuja maanalaisille seurakunnille autojen bensatankeissa.[6] Salakuljetustoiminta laajeni Neuvostoliittoon ja myöhemmin välitettiin myös kirjapainokoneita.

1971 Kansanlähetys hyväksyttiin kirkon viralliseksi lähetysjärjestöksi tietyin rajoituksin, jotka koskivat työtä Neuvostoliitossa ja Euroopassa. Työ Italiassa, Saksassa ja Englannissa aloitettiin. Lähetyskoulun teologinen kurssi muutettiin Lähetyskorkeakouluksi, joka toimi vuosina 1972-1982.[3] 1979 aloitettiin työ Sudanissa, josta poistuttiin 1980-luvulla sisällissodan vuoksi.

[muokkaa] 1980-luvulta nykypäivään

Lähetystyöntekijöiden siunaaminen Kansanlähetyspäivillä Porissa 2005. Keskellä pääsihteeri Timo Rämä ja arkkipiispa Jukka Paarma
Lähetystyöntekijöiden siunaaminen Kansanlähetyspäivillä Porissa 2005. Keskellä pääsihteeri Timo Rämä ja arkkipiispa Jukka Paarma

30. joulukuuta 1980 lähetystyöntekijät Erik ja Eeva Barentsen surmattiin Kabulissa.[3] Vuonna 1982 Kansanlähetys lähetti ensimmäiset raamatunkääntäjät Keniaan. Seuraavina vuosina aloitettiin raamatunkäännöstyö Indonesiassa, Etiopiassa ja Papua-Uudessa-Guineassa. 1987 perustettiin Suomen teologinen instituutti kuuden muun herätysliikkeen kanssa. Vuonna 1989 allekirjoitettiin SEKL:n ja Länsi-Japanin evankelisluterilaisen kirkon välinen yhteistyösopimus. Neuvostoliiton hajottua lähetystyö aloitettiin Venäjällä ja Virossa. Raamatunkäännöstyössä valmistui burum-mindikin kielinen Uuden testamentin käännös vuonna 1996.[7]

2000-luvun alussa Venäjällä valmistui tataarinkielinen, Etiopiassa konsonkielinen, Papua-Uudessa-Guineassa borongin- ja mendenkieliset raamatunkäännökset. Ryttylässä pidettiin yhteiskristillinen nuorten lähetyskonferenssi 2006 Nuorten kesä -tapahtuman yhteydessä

[muokkaa] Kansanlähetyksen oppiperusta ja teologia

Kansanlähetys pitää Raamattua kaiken elämän ja opin ylimpänä perusteena.[8] Liike on voimakkaasti kritisoinut radikaaleiksi katsomiaan opillisia linjauksia.[9] SEKL vastustaa naispappeutta, mutta suurin osa sen työntekijöistä tekee yhteistyötä naispappien kanssa.[10]

[muokkaa] Kotimaantyö

Kansanlähetyksen logo
Kansanlähetyksen logo

Kansanlähetys toteuttaa kotimaisen työnsä 18 piirijärjestön kautta, joista yksi on Ruotsin suomenkielinen evankelisluterilainen kansanlähetys. Vapaaehtoisten panos on tärkeää kaikessa toiminnassa. Monet piirit järjestävät omia sunnuntaijumalanpalveluksiaan, joista käytetään kahta nimeä: Filia-jumalanpalvelus tai Leipäsunnuntai. Varojenkeruu lähetystyölle kuuluu kotimaantyön vastuualueeseen. SEKL tuottaa ohjelmia kristilliselle radioasema Radio Deille ja televisio-ohjelmia Taivas TV7:lle.

[muokkaa] Kansanlähetysopisto

Opetusministeriön myöntämä kansanopiston ylläpitämislupa tuli voimaan 1.1.2001.[11] Kansanlähetysopisto korostaa toiminnassaan keskeisenä asiana raamattuopetusta. Opistossa voi opiskella raamattulinjalla, teologisella linjalla, nuorisotiimilinjalla, kristillisellä taidelinjalla, kansainvälisyyslinjalla ja lähetystyöntekijälinjalla. Raamattulinjan opinnoissa luodaan yleiskuva koko Raamatusta ja perehdytään lähetystyöhön ja kristinuskoon liittyviin kysymyksiin. Teologinen linja opiskelee lisäksi teologisia aineita, ja monet opiskelijat pyrkivät linjan jälkeen teologisiin tiedekuntiin Helsingin tai Joensuun yliopistoihin. Nuorisotiimilinjalla annetaan valmiuksia toimia vastuunkantajana kristillisessä nuorisotyössä. Nuorisotiimi osallistuu myös valtakunnallisten nuorisotapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kansainvälisyyslinjalaiset syventyvät muutamasta kuukaudesta lähes vuoteen kestävällä ulkomaan opiskelujaksollaan vieraisiin kulttuureihin ja lähetystyöhön. Taidelinjan oppiaineita ovat Raamattu, musiikki, teatteri ja tanssi. Lukuvuoden päätteeksi kukin opiskelija valmistaa taiteellisen lopputyön.[12] Linjojen lisäksi opisto tarjoaa useita lyhytkursseja ja tapahtumia.

[muokkaa] Ryttylän lähetyskeskus

Alueen historia tunnetaan 1500-luvulta saakka. Vuosina 1923–61 paikka toimi Helsingin kaupungin poikakotina. Ryttylässä sijaitseva lähetyskeskus on ollut kansanlähetyksen omistuksessa vuodesta 1969.[13]

[muokkaa] Nuorisotyö

Kansanähetyksen nuorisotyössä käytetään Nuorten Maailma -nimeä
Kansanähetyksen nuorisotyössä käytetään Nuorten Maailma -nimeä

Kansanlähetyksen nuorisotyö jakaantuu kahteen osa-alueeseen, jotka ovat varsinainen nuorisotyö (15–19 -vuotiaat) ja nuorten aikuisten työ (20–29 -vuotiaat).[14] Työmutoja ovat rippikoulutyö, aktiotyö, musiikkitoiminta, nuorten parissa tehtävä DOK-työ, nuorten aikuisten Kolme kohtaamista -työ ja valtakunnalliset nuorisotapahtumat, joista tärkein on Nuorten kesä.

Musiikkitoiminnasta vastaavat yhtyeet Bass'n Helen, Mikko goes to Heaven ja G-powered kiertävät esiintymässä kouluissa ja nuorisotapahtumissa.

[muokkaa] Lähetystyö

Kansanlähetys suuntaa lähetystyönsä erityisesti sellaisten kansojen pariin, joissa kristillinen todistus on vähäistä. Työn päämääränä on itsenäisten kansallisten luterilaisten kirkkojen syntyminen ja kasvaminen. Valtaosa näistä kansoista sijaitsee ns. 10/40-ikkunan alueella. Muita tärkeitä painopistealueita ovat raamatunkäännöstyö, juutalaistyö ja siirtolaistyö Euroopassa.[15] Kansanlähetyksellä oli yhteensä 91 lähetystyöntekijää 31.12.2006.[16] Seurakuntien talousarviomäärärahat lähetystyölle muodostavat 25–30 % liikkeen tuloista.[17] SEKL sai tukea ulkoasianministeriöltä kehitysyhteistyöhankkeisiin Etiopiassa ja Lähi-idässä vuodelle 2007 yhteensä 340 000 euroa.[18]

[muokkaa] Lähi-itä ja Afrikka

Turvallisuussyistä Kansanlähetys ei yleensä kerro, missä maissa sillä on Lähi-idässä työntekijöitä, poikkeuksena Israel. Kansanlähetyksellä on alueella monenlaisia terveydenhuolto-, koulutus-, ja kehitysyhteistyöprojekteja.[19] SEKL:in tärkein yhteistyöjärjestö alueella on SAT-7, joka on toukokuussa 1996 lähetyksensä aloittanut arabiankielistä, kristillistä ohjelmaa lähettävä satelliittitelevisiokanava.[20]

Etiopiantyössä Kansanlähetys tekee yhteistyötä Mekane Yesus -kirkon kanssa neljällä alueella: Addis Abebassa, Airassa, Arba Minchissä ja Jimmassa. South West -synodissa on käynnissä raamatunkäännösprojekti gidolen kielelle.[21]

[muokkaa] Eurooppa

Työ Saksassa on keskittynyt ELRIM-instituutin tekemään islamtutkimukseen. Instituutin tavoitteena on edistää islamilaisen uskonnon ja kulttuurin tuntemusta kirkkojen ja muitten kristillisten yhteisöjen parissa ja tehdä akateemista uskonto- ja lähetysteologista tutkimusta.[22] Tutkimustyöstä vastaa teologian tohtori Martti Vaahtoranta.

Kansanlähetys tekee Venäjällä työtään Inkerin kirkon parissa Karjalassa, Länsi-Siperiassa, Pietarissa ja Mordvan alueella. Vähemmistökielille on myös raamatunkäännösprojekteja.

Englannintyö on keskittynyt Lontoon alueelle, jossa tehdään diakoniatyötä maahanmuuttajien parissa ja julkaistaan The Light Noor -lehteä.

[muokkaa] Japani

Kansanlähetys on alusta asti tehnyt työtä Länsi-Japanin evankelisluterilaisen kirkon parissa. Työalueina ovat Nishinomiya, Fukuyama, Sumoto ja Otsu.

[muokkaa] Papua-Uusi-Guinea

Kansanlähetyksen raamatunkäännöstyö Papua-Uudessa-Guineassa tehdään yhteistyössä Summer Institute of Linguistics -järjestön kanssa. 2005 Papua-Uusi-Guinean työssä valmistui mendenkielinen Uusi testamentti. Työtä jatketaan mape-kielen parissa.

[muokkaa] Kustannus Oy Uusi tie

Uusi tie -yhtiö vastaa Kansanlähetyksen julkaisutoiminnasta. Kristillisen kirjallisuuden lisäksi se julkaisee Uusi tie, Vie sanoma, Donkki ja Nuotta -lehtiä. Uusi tie -lehteä on julkaistu vuodesta 1965 lähtien. Sen päätoimittaja on Leif Nummela.

Vuonna 2005 toiminnan aloitti Operaatio Mediaenkeli -verkkosivu, jonka kautta voi tilata Uusi tie -lehden lahjaksi julkisiin laitoksiin, kuten kirjastoihin, vanhainkoteihin ja terveyskeskuksiin.[23]

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Eino Honkanen: Kolme vuotta kansanlähetystä. Uusi tie, 1970.
  • Juha Kauppinen: Kansanlähetyksen alueellinen leviäminen (väit.). Kirkon tutkimuskeskus, 1990.
  • Kotikulmilta maailman toreille Uusi tie 1997
  • Eino Honkanen, Uolevi Muroma: Täyttä elämää. Uusi tie, 2004.

[muokkaa] Lähteet

  • Heinilä, Pentti: Erittäin salainen. Uusi tie, 2002.
  • Heino Harri: Mihin Suomi tänään uskoo?. WSOY, 1997.
  • Kansanlähetyksen verkkosivut
  • Kansanlähetyksen vuosikirjat 1997, 2001, 2003 ja 2006
  • Kirkko ja Kaupunki -lehti
  • Vie Sanoma, numerot 5/2006 ja 2/2007

[muokkaa] Viitteet

  1. Kansanlähetys:Ohjelma (2.8. Kansanlähetys kirkossa) 17.10.2006. SEKL. Viitattu 26.6.2007.
  2. Kirkko muutosten keskellä, Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2000-2003 (12.6 Uuspietistiset liikkeet) 2004. Viitattu 28.6.2007.
  3. 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 Juhani Koivisto: Kansanlähetystä viidellä vuosikymmenellä. Vie sanoma, 2007, nro 2, s. 29.
  4. Timo Rämä: Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys - vuosikirja 2002, s.16 "35 vuotta kansan evankelioimista kansojen evankelioimiseksi"
  5. Kansanlähetyksen historia (herätyksen ja lähetyksen välinen jännite) 25.1.2007. SEKL. Viitattu 27.6.2007.
  6. Heinilä, 2002 s.57
  7. Rämä: Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys - vuosikirja 1997, s.47
  8. Oppiperustamme 4.5.2005. SEKL. Viitattu 27.6.2007.
  9. Leif Nummela: ''Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys - Vuosikirja 2003, s. 12–17 "Raamattu etiikan lähteenä"
  10. Patronen, Sirpa: Yli puolet järjestöistä ei hyväksy naispappeutta. Kirkko & Kaupunki, 26.9.2007.
  11. Timo Rämä (toim.): Suomen Evankeliluterilainen Kansanlähetys - Vuosikirja 2001, s. 75 "Kansanlähetysopisto aloitti toimintansa"
  12. Tapani Kaitainen: Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys - Vuosikirja 2006, s. 123-137 "Valmiuksia hengelliseen elämään ja työhön"
  13. Lähetyskeskuksen historiaa 17.05.2005. Viitattu 26.6.2007.
  14. Kai Niemelä: Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys - Vuosikirja 2006, s. 99 (Nuorten maailma: Yleistä)
  15. Painopistealueemme 16.04.2007. SEKL. Viitattu 25.6.2007.
  16. Lähettitilasto 01.02.2007. SEKL. Viitattu 25.6.2007.
  17. Heino Harri: Mihin Suomi tänään uskoo, s. 58. WSOY, 1997.
  18. Kansalaisjärjestöhankkeet 2007 s. 184. Ulkoasiainministeriö
  19. Elisabet Elo: Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys - Vuosikirja 2006, s. 39–45 (Lähi-Itä)
  20. Mediatyö 6.6.2005. SEKL. Viitattu 27.6.2006.
  21. Kaitainen: SEKL - Vuosikirja 2006, s. 55
  22. Matti Olkkonen: Nuorten opiskeluvuosi huipentui mielenkiintoiseen Saksan matkaan. Vie Sanoma, 2006, nro 5, s. 8.
  23. Mikä on Operaatio Mediaenkeli? Uusi tie. Viitattu 8.11.2007.

[muokkaa] Aiheesta muualla

©2017 hanaa...132 - suntuubi.com